;skyn poikanen löytyy maasta

Löytäjän on usein mahdotonta tietää, onko maassa kököttävä tervapääsky sairas vai muuten heikko eli nälkiintynyt. Hoito riippuu tästä. Vahingoittunut lintu kannattaa viedä eläinlääkäriin, joka voi arvioida sen elinmahdollisuudet.

2. Tilapäinen pesä

Tilapäiseksi pesäksi kelpaa laatikko tai kannellinen kori. Pesän pohja vuorataan talouspaperilla, joka vaihdetaan puhtaaseen tarpeen mukaan ainakin kerran päivässä. Jos linnun siiven taipyrstön kärjet tahriintuvat ulosteesta, voi ne aika ajoin pestä varovasti lämpimällä vedellä. Apuvälineenä voi käyttää vanutukkoa. Pesuaineita ei saa käyttää, koska ne vahingoittavat sulkia.

3. Ruokinta

Pesässä olevat tervapääskyn poikaset saavat riittävästi vettä emojen tuomista hyönteisistä ja syljestä. Ihmisen tarjoamassa korvikeruoassa eli jauhelihassa on myös vettä. Veden saannin varmistamiseksi lintua voi juottaa kastamalla ruokapalloja veteen kerran-pari päivässä tai tarjoamalla vesitippoja sormenpäällä tai pipetillä nokantyveen. Vettä tai ruokaa ei saa joutua sieraimiin.

Ruokasekoitus valmistetaan 100% naudanjauhelihasta ja keitetyn kananmunan kuorijauheesta (sisältää kalkkia). Sekoitussuhde on esim. 100 g lihaa / 2 ruokalusikallista kuorijauhetta. Kuoria voi jauhaa huhmarella. Kalkki on välttämätöntä sulkien kehitykselle. Huhmaren puuttuessa voi kysyä eläinkaupasta linnunkalkkia.

Eläinkaupoista saa eläviä tai kuolleita sirkkoja. Elävät sirkat ovat vikkeliä ja hankalia käsitellä. Sirkkoja ja kärpäsiä voi myös sekoittaa lihaan, jos niitä sattuu saamaan. Vitamiinien saannin turvaa Teho-Vitol -niminen valmiste, jota saa apteekeista. Sitä annetaan 0.05 ml joka 3. päivä. Kerta-annos on pieni, joten Teho-Vitolia voi laimentaa veteen ja annostella pipetillä suoraan linnun nieluun, tai sekoittaa muutaman tipan jauhelihaan. Apteekin henkilökunnan pitäisi osata neuvoa myymiensä lääkkeiden annostelua.

Poikasta ruokitaan noin 10 kertaa vuorokaudessa herneenkokoisilla ruokapalloilla muutama pallo kerrallaan. Myös 5-6 kertaa päivässä 5-6 ruokapalloa on toimiva järjestely. Ruokintavälien ei tarvitse olla aivan säännölliset. Yön voi nukkua rauhassa. Ellei halua joka ruokintakertaa varten valmistaa uutta annosta, ruokasekoitusta kannattaa tehdä valmiiksi esim. noin 100-150 g, jakaa määrä ruokalusikallisen kokoisiin annoksiin ja pakastaa annokset esim. lautasella tai folioon käärittyinä. Ruoka pitää sulattaa huoneenlämpöiseksi ennen ruokkimista.

Tervapääskyn poikaset eivät juuri koskaan syö ihmisen tarjoamaa ruokaa vapaaehtoisesti riittäviä määriä. Poikasen hengen pelastaa vain pakkoruokinta. Nosta poikanen pöydälle lehden päälle. Pitele sitä vasemmalla kädellä niin, että sen pää ei pääse liikkumaan (oikealla kädellä jos olet vasenkätinen). Päätä täytyy pidellä sormien välissä. Toisen käden sormilla avataan nokka varovasti. Älä käytä mitään kovia esineitä nokan avaamiseen. Nokka avautuu esim. vetämällä leuan aluksen höyhenistä alaspäin. Ruokapallo työnnetään varovasti nieluun saakka. Tässä voi apulainen olla hyödyksi. Ruokailun yhteydessä pitää tarjota vettä. On ehdottomasti varottava kastelemasta sieraimia.

4. Milloin poikanen on täysikasvuinen?

Täysikasvuisen tervapääskyn siiven pituus lepoasennossa tulee olla noin 16 cm. Pyrstössä on selvästi näkyvä lovi. Kokonaispituus nokasta pyrstönpäähän on 16-17 cm. Siiven kärki ulottuu 5 cm pyrstön ohi. Lentoon valmis linnunpoikanen yrittää itsekin lähteä lentoon lattialta. Tervapääskyn poikasten varttumiseen tarvittava aika vaihtelee luonnossa ravintotilanteen mukaan. Jos ravintoa on riittävästi, poikanen kasvaa täysimittaiseksi 42 vuorokaudessa kuoriutumisesta.

Koeta saada jostain vähintään gramman tarkkuudella mittaava vaaka. Ellei keittiövaakasi luotettavuus riitä, jostain yrityksestä voi koettaa saada sopivan vaa’an lainaksi. Esimerkiksi pienten elektroniikan komponenttien laskentaan tarkoitetut vaa’at ovat hyvin tarkkoja.

Punnitse lintu ennen syöttämistä ja sen jälkeen, ja kirjaa tulokset. Aikuinen tervapääsky painaa 35-56 g. Pesäpoikanen saattaa lihoa jopa 60-grammaiseksi. Hyvä lentoonlähtöpaino on 40-55 g. Poikanen laihduttaa itseään ennen lentoonlähtöä vähentämällä syömistään, ja saattaa vastustaa ruokintaa, ja sylkäistä ruoan ulos.

5. Lentoon!

Suunnitellessaan lentoon lähtöä poikanen on levoton ja räpistelee siipiään. Luonnonvaraiset tervapääskynpoikaset lähtevät lentoon illalla auringonlaskun aikoihin. Ne eivät tarvitse harjoittelua vaan osaavat heti lentää. Tarkista, että poikasen höyhenistö on puhdas. Vie se lämpimällä ja sateettomalla säällä ulos aukealle kentälle esim. nurmikolle ja pitele sitä avokämmenelläsi korkealle kohotettuna. Lentämistä suunnitteleva poikanen ulostaa ennen lähtöään. Anna sille aikaa ainakin 15-30 minuuttia. Älä odota illan pimenemistä, koska pimeässä et löydä poikasta, jos se tekeekin mahalaskun jonnekin. Lentoon lähtiessään tervapääskyt tarvitsevat avointa tilaa nousta siivilleen ja ottaa vauhtia. Jos lintusi ei heti osaa lentää, vie se takaisin sisään ja tuo seuraavana päivänä taas ulos. On onnenhetki, kun näet suojattisi nousevan siivilleen ja kohoavan korkealle sinitaivaalle kaartelemaan muiden tervapääskyjen joukkoon. Onnea kasvatustyölle!

Ohjeet ovat laatineet:
Anthony Bosley, Heinola, Suomi
Matti Pääkkönen, Helsinki; Suomi
ja Liisa Velling, Helsinki, Suomi.

PIIRPÄÄSUKESE POJA RAVIMISE NÕUANDED

1. Kui leiad piirpääsukese poja maast

Kõigepealt tooge linnupoeg tuppa ja viige ta seejärel võimalikult kiiresti loomaarstile, kes otsustab linnupoja ellujäämise võimalused. Linnu leidja ei üldiselt oska arvata linnupoja tervislikku seisundit- kas ta on haige või näljane või nälga suremas.

2. Ajutine pesa

Ajutiseks pesaks sobib mingi kast või kaanega korv, mille põhja võib vooderdada majapidamispaberiga ja paberit peaks vahetama vähemalt korra päevas. Kui linnupojakese tiivad või sabasuled määrduvad väljaheidetega võib sulestikku pesta leige veega, seepi ei soovitata kasutada, kuna kemikaalid kahjustavad sulestikku.

3.Toitmine

Normaalselt pesas elavad linnupojad saavad vett linnuemalt tema süljest ja tema toodud putukatest. Inimese valmistatud kunsttoidus e. hakklihas on vett mingil määral, kuid veemäära saamiseks võib siiski linnupoega joota nt. pipetiga, tuleb olla ettevaatlik, et jootes vesi ei satu hingamisteedesse.

Söögiks sobib 100% looma hakkliha ja pulbriks tehtud keitatud kanamunakoorte segu, kuna kaltsiumi saak on tähtis linnupoja sulestiku arengule. Segu: 100-150 gr. hakkliha / 2 toidulusikalist munakoorejahu tuleb hästi segada omavahel ja pööritada u. hernesuuruseks palliks.

Hakkliha hulka võib veel lisada surnud kärbseid või heinaritsikaid, neid võib ise püüda või zookauplusest osta. Linnupojale oleks hea anda A ja D-vitamiinitilkasid, mida võib lahjendada veega või segada mõne tilga hakkliha hulka (iga kolmas päev) või siis jootes pipetiga vett, 2-3 tilka vitamiini nt. Vitol tilkasid.

Pääsukese pojakest peab söötma u.10 korda ööpäevas e. 5-6 krt. päevas seega u. 5-6 hernesuurust palli päevas, ühekorraga 1-2 palli. Söögiajad ei pea olema regulaarsed ja ise võite magada öö rahus, muretseda pole mõtet. Toitmise kergendamiseks võib teha toiduannuseid ette valmiks ja kasvõi sügavkulmutada.

Pääsukese pojad ei söö üldiselt inimese käest pakutut toitu omal tahtel ja nn. vägisisöötmine võib päästa linnupoja elu. Tõstge linnupoeg lauale kasvõi ajalehe peale, hoidge pead vas. käe sõrmedega kinni ja avage linnu nokk par. käe sõrmedega vedades linnu alalõua sulgedest. Toidupall tuleb lükata linnu kurku, kuid ettevaatlikult. Peale söötmist paku linnupojale veel vett joogiks. Olge ettevaatlik et vesi ei läheks hingamisteedesse.

4. Millal piirpääsukese poeg on täiskasvuline?

Täiskasvulise pääsukesepoja tiibade pikkus horisontaalasendis peab olema u.16 cm, uldpikkus nokast sabahaarani on 16-17 cm ja tiibade ääred peavad ulatuma 5cm sabasulgedest mööõda. Pääsukesepojad nii kui kõik linnupojad tahavad tõusta lendu maast või põrandalt. Täiskasvulisus sõltub täiesti toitumisest, kui toitu on olnud parasjagu siis täiskasvuliseks kasvab linnupoeg 42 ööpäevas koordumisest.

Kodus peaks olema majapidamiskaal (grammitäpsusega). Kaaluge lindu enne söötmist ja peale söötmist, kirjutage andmed üles. Täiskasvanud pääsuke kaalub 35-56 gr, ajutises pesas elanud lind võib kaaluda isegi 60 gr, sobiv lenduminekukaal on 40-55 gr. Linnupoeg võtab kaalust maha niimoodi, et väldib söömist ja sülgab söögi välja.

5. Lendu minek!

Plaanides lendu minekut linnupoeg on rahutu ja kahistab tiibadega, lendamaõppimist pole vaja harjutada kuna linnupoeg oskab seda loomulikult. Linnupoja sulestikku tuleks kontrollida- kas on puhas ja kindluse mõttes võib linnupoega veel kaaluda. Viige linnupoeg välja sooja ja kuiva ilmaga kusagile lagendikule nt. murule, kuna lind vajab avarat ümbrust et võtta tiivad alla ja saada hoogu lendu tõusmiseks. Hoidge lindu kätel kõrgele tõstetuna, oota 15-30 min. Looduslikult elanud linnud tõusevad lendu üldiselt päikeselanguse ajal, aga teil ei pruugi oodata pimedat, kui teie linnupoeg ei tõuse lendu täna, siis viige ta sisse tagasi ja proovige homme uuesti. On tõeline õnnehetk näha, kuidas teie hooldusalune võtab tiivad alla ja tõuseb kõrgele sinitaevasse teiste omasuguste hulka. Õnnestunud kasvatustöö!

Nõuanded on koostanud:
Anthony Bosley, Heinola, Soome
Matti Pääkkönen, Helsingi, Soome
ja Liisa Velling, Helsingi, Soome.
Eesti keelde tõlkinud:
Lily Nurminen, Helsingi, Soome

INSTRUCTIONS POUR L'ELEVAGE DES JEUNES MARTINETS

1. Un jeune martinet est trouvé par terre

Il est souvent impossible de savoir si l'individu est malade ou s'il est seulement affaibli par la faim. De ce diagnostic dépendra le traitement. Un poussin blessé doit être apporté à un vétérinaire qui déterminera ses chances de survie.

2. Nid provisoire

Une boîte en carton ou un panier fermé peuvent être utilisés comme "nid provisoire". Mettre du papier journal (ou quelque chose d'équivalent) dans le fond de la boîte et le changer au moins une fois par jour. Si les plumes sont souillées par les fientes, il faut les nettoyer avec du coton et de l'eau tiède. Ne pas utiliser de savon car cela abîmerait les plumes.

3. Le nourrissage

Boisson: L'eau contenue dans les insectes et la salive des parents suffit à combler les besoins des jeunes martinets.
La nourriture de substitution (steak haché) donnée par l'homme contient elle aussi de l'eau. Afin de vous assurer que les apports en eau correspondent aux besoins de l'oiseau, vous pouvez apporter un complément d'eau - soit sur le bout de votre doigt, soit au moyen d'une pipette (compte-gouttes) ou encore en trempant la nourriture dans un peu d'eau pendant le nourrissage. Déposez l'eau (avec le doigt ou la pipette) à la base du bec. Assurez-vous que ni l'eau ni la nourriture n'entrent dans les narines.

Nourriture: il vous faut du steak haché (pur boeuf) et des coquilles d'œufs durs (pour le calcium) mélangés. Le rapport doit être par exemple de 100 grammes de steak et 2 cuillères à soupe de coquille d'oeuf réduite en poudre. Si vous n'avez pas de mortier pour réduire les coquilles en poudre, vous pouvez trouver du calcium dans votre animalerie préférée. Le calcium est nécessaire pour une bonne croissance des plumes. Pour les apports vitaminiques, vous pouvez acheter du Tonivit ou de l'Alvityl (hydrosol), disponibles en pharmacie. La dose correcte est de 0,05 ml par jour. Une dose correspond à une très petite quantité de liquide, vous pouvez donc diluer une partie du mélange vitaminique dans une certaine quantité d'eau et l'administrer directement dans la gorge (avec une pipette) ou incorporer une petite goutte dans la nourriture. Le pharmacien devrait être capable de vous donner des conseils sur la façon d'administrer les médicaments qu'il vend. Les personnes qui habitent en ville peuvent acheter dans une animalerie des criquets vivants ou morts. Ceux qui sont vivants sont agiles et peu faciles à manipuler. Vous pouvez aussi ajouter des mouches à la nourriture, ou des vers de farine (coupés en morceaux s'ils sont trop gros) - mais pas des asticots.

Le poussin doit être nourri environ 10 fois par jour avec des quelques boulettes (peu mais souvent) de la taille d'un pois à chaque fois. Cinq à six boulettes distribuées 5 ou 6 fois par jour conviennent aussi. L'intervalle entre 2 nourrissages ne doit pas nécessairement être régulier et vous n'avez pas besoin de nourrir pendant la nuit.

Pour plus de facilité, vous pouvez souhaiter préparer en une seule fois l'ensemble de la nourriture nécessaire à la croissance complète de l'oiseau: divisez alors la préparation en portions correspondant à une cuillère à soupe, emballez les morceaux dans du papier alu avant de les congeler. Vous décongèlerez les portions au fur et à mesure, et donnerez la nourriture (portée à la température ambiante) au martinet (ne pas lui donner des aliments trop froids).

Il est rare, en captivité, que les martinets mangent de leur plein gré assez de nourriture pour survivre: il faut les forcer. Poser le martinet sur une table recouverte d'un papier journal. Le prendre dans votre main gauche (main droite si vous êtes gaucher) avec la tête entre votre pouce et votre index. Ouvrez son bec avec votre autre main. Ne pas utiliser d'objet tranchant ou dur pour ouvrir le bec. Le bec s'ouvrira en frottant délicatement les plumes situées à la base du bec. Mettre délicatement les boulettes une à une au fond de la gorge. Le martinet va se défendre, cela pourrait être une bonne idée de vous faire aider par une autre personne pour donner les boulettes.

Pour avoir vos deux mains libres, vous pouvez aussi "emballer" l'oiseau avec délicatesse, ailes bien plaquées contre le corps, dans une feuille de papier essuie-tout pliée en deux, en ne laissant sortir que la tête. Etant assis, vous pouvez alors le caler avec précaution entre vos genoux.
A la fin de la séance de nourrissage, assurez-vous que les narines restent propres.

4. Quand le martinet a-t-il fini de grandir ?

L'aile pliée d'un martinet adulte mesure environ 16 cm de long. La queue est nettement échancrée. La longueur totale du corps est de 16-17 cm. L'extrémité de l'aile dépasse la queue de 5 cm. Un jeune prêt à partir essaie de s'envoler à partir du sol.

Pour contrôler la prise de poids des martinets il faut utiliser une balance précise à 1 gramme près. Au cas où votre balance de cuisine ne serait pas assez précise, demandez à une entreprise de vous en prêter une. Par exemple les balances utilisées pour peser les composants électroniques sont parfaitement adaptées (ainsi que les pèse-lettres électroniques). Peser l'oiseau avant et après le nourrissage et noter le résultat. Un martinet adulte pèse entre 35 et 56 grammes. Dans le nid, le poussin peut atteindre 60 grammes. Un bon poids pour permettre l'envol est de 40 à 45 grammes. Un poussin perdra du poids avant l'envol en luttant pour refuser la nourriture et en recrachant les boulettes de nourriture.

5. L'envol

Un jeune martinet qui désire prendre son envol se montre agité et bat régulièrement des ailes. Dans la nature, les jeunes martinets s'envolent généralement au coucher du soleil. Ils n'ont pas besoin d'entraînement et savent voler immédiatement. Vérifiez que les plumes de l'oiseau sont propres - tout spécialement celles des ailes et de la queue. Par un jour chaud et sec, emmenez-le dehors dans un grand champ, tenez-le dans votre paume avec votre bras levé. Un martinet a besoin d'espace pour prendre de la vitesse et de la hauteur. (Notez que le poussin peut laisser tomber une fiente sur vous avant de s'envoler !) Laissez lui 15 à 30 minutes, mais n'attendez pas jusqu'à la nuit car vous risquez de ne pas pouvoir retrouver l'oiseau en cas d'atterrissage forcé. Si le premier essai n'est pas un succès, récupérez le martinet et réessayez le jour suivant. L'heureux événement finira tôt ou tard par arriver et vous allez voir votre protégé s'envoler et rejoindre les autres martinets en train de tourner haut dans le ciel bleu. Bonne chance !

Instructions rassemblées par :
Anthony Bosley, Heinola, Finland
Matti Pääkkönen, Helsinki, Finland
et Liisa Velling, Helsinki, Finland.

Traduites par Jean-Marie Frenoux, Dijon, France
Plus des questions ?
Contactez
"Téléphone Rouge"
Claire Ménissier
La Hulotte
08240 BOULT AUX BOIS
tél. 03.24.30.01.30 - fax 03.24.30.21.01
email: documentation@lahulotte.fr
http://www.lahulotte.fr/html/martinet.html